Pienmonumentti Lauri Santulle

päiväys:

             



Pienmonumentti Lauri Santulle

Outimaija Hakalan ja Kalle Mustosen yhteisteos, 2020.

Shou sugi ban hiilletty ja kaiverrettu koivu, graniitti.

Keuruun kaupunki.


Pienmonumentti Lauri Santulle on nimensä mukaisesti kunnianosoitus taiteilijalle, joka asui     Keuruulla omisti Santun talon, jossa toimii Keruun museon residenssi. Työskentelimme Santun talossa  heinäkuun aikana ja valmistimme teoksen, joka liitettiin Keuruun kaupungin kokoelmiin. Maria Raunion polulla Santun talon välittömässä läheisyydessä sijaitseva väliaikainen julkinen teos on sijoitettu  vähintään viideksi vuodeksi paljon käytetylle ulkoilureitille. 

Teoksessa yhdistyvät meille taiteilijoina keskeiset tekniikat: puunveisto ja puupiirros. Sen pinnassa käytetty hiiltämistekniikka on japanilaisessa puukäsityö- ja rakennusperinteessä käytetty shou sugi ban, jossa irtohiili hierotaan puun huokosiin varsinaisen hiiltämisen jälkeen.  Myös teoksen muoto viittaa molempiin meille läheisiin taiteen tekniikoihin. Teos muistuttaa kolmiulotteiseksi paisutettua, tummaksi telattua puupiirroslaattaa, joka on asetettu lepäämään kiven päälle odottamaan vedostusta. Grafiikan laatta on teoksen lähtökohta, koska se korostaa Santun keskittymistä taiteessaan grafiikkaan, jota hän tosin toteutti pääasiassa litografioin.  Kivi ja hiilletty pinta keskustelevat esteettisesti Lauri Santun tumman talon kanssa, joka lepää kivijalallaan teoksen välittömässä läheisyydessä. Kauttaaltaan hiilletyn teoksen Maria Raunion polun puoleinen pinta on käsitelty talttaamalla se aaltoilevaksi. Erilaisessa valossa se näyttäytyy vaihtelevasti samoin, kuin teoksen takaa avautuva näkymä Tarhianjärvelle. Toiselta puolen teosta katsoessa se asettuu Lauri Santun taloa vasten ja tuo näkymään elämää ja historiaa ihmishahmojen myötä, joita teoksessa on kuvattu.        

                                          



Teoksen toisella puolella olevat puukaiverrukset perustuvat Lauri Santun 1930–1960-lukujen aikana tekemiin piirroksiin ja grafiikanlehtiin, jotka löytyvät Keuruun museon ja kaupungin kokoelmista. Osana teosprosessia kävimme läpi laajaa kokoelmaa taiteilijan tuotannosta tavoitteenamme etsiä niiden joukosta paikallisten ihmisten kuvia. Saimme aiheeseen syventävää tietoa myös paikallisilta, joista osa tunsi taiteilijan henkilökohtaisesti ja omisti hänen teoksiaan. Santun piirroksista voi tulkita hänen tehneen niitä kaikkialla, missä liikkui. Pyrimme poimimaan mukaan eri tyyppisiä henkilöitä lapsista vanhuksiin, miehistä naisiin ja koiraan saakka. Valintaamme vaikutti myös taiteilijan ilmaisun vaihtelevuus: päädyimme jättämään karikatyyrisemmät hahmot pois ja keskittymään tyyliltään realistisempiin kuviin löytääksemme mahdollisimman luontevasti kollaasimaiseen kokonaisuuteen asettuvat piirrokset. Eri teoksista muodostuvan kokonaissommitelman takia käänsimme osan hahmoista toisin päin, kuin ne ovat Santun teoksissa. Pienistä muutoksista ja omista taiteellisista tulkinnoistamme huolimatta halusimme kuitenkin kunnioittaa Santun kädenjälkeä ja yritimme toistaa kaivertamalla hänen hahmojensa viivat mahdollisimman tarkasti alkuperäisteoksia mukaillen.

Sami Alan tekemä videohaastattelu 

                                                      Kuva Helena Kukkamo /Keuruun museo