Miten ottaa muunlajiset huomioon kuvataiteessa. Taiteellinen väitöstutkimus eläinetiikasta ja ekologiasta.

Tämä on tiivistelmä taiteellisesta tutkimuksestani: Teen eläinetiikan ja ekologian sävyttämää posthumanistista taiteellista väitöstutkimusta muunlajisten eläinten kertomisesta ja huomioon ottamisesta kuvataiteessa Aalto-yliopistossa. Tutkimuksen on ydin on Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuiston kupeessa Vahojärven kylässä sijaitsevalla metsätontilla tapahtuva taiteellinen työ. Rakennan sinne eläinlähtöisiä ja alueen biodiversiteettiä tukevia ympäristö- ja maataideteoksia. Metsässä työskentely ja on pohjana myös teoksille, jotka tulevat esille perinteisesti museonäyttelyissä. Tutkimukseni muotoutuu suhteessa muunlajisiin eläimiin ja metsään, joka on heidän kotinsa. Tutkimusta varten hankkimallani metsätalouskäytössä olleella tontilla liikkuu paljon esimerkiksi hirviä, kyitä ja lintuja. Siivoan ihmisten jättämiä jälkiä ja annan metsän palautua luonnontilaan, mikä paikallisesti lisää ajan myötä lajien monimuotoisuutta. 

Luonnonvaraisten eläinten kanssa työskentelyssä korostuu eläimen villiyden kunnioittaminen ja vieraus. Koen tarpeelliseksi kuvata ihmisen ja muiden eläinten suhdetta ja rinnalla eloa, joka ei perustu domestikaatioon tai omistussuhteisiin, vaan elämän arvostamiseen ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen myös silloin, kun eläimet ovat meille etäisempiä. Taiteellinen tutkimukseni liittyy osaksi eläin- ja ympäristöetiikasta käytävää laajempaa keskustelua syväekologian ja kriittisen eläintutkimuksen näkökulmien avulla. Ihmisen pyrkimys elää sopusoinnussa muun luonnon kanssa yhdistää kriittistä eläintutkimusta, syväekologiaa ja posthumanismia. Monialainen kriittinen eläintutkimus kuitenkin painottaa voimakkaammin eläinten itseisarvon tarkoittavan muunlajisten yksilöyden ja oikeuksien tunnustamista sekä välineellisen käytön kriittistä tarkastelua ja lopettamista. Suuntausten toisiaan tukevat ja täydentävät näkökulmat auttavat minua pohtimaan oman taiteellisen työskentelyni periaatteita. Niiden varassa muotoilen muunlajisia eläimiä ja muita ei-inhimillisiä paremmin huomioon ottavia työtapoja. 

Koneen Säätiön Metsän puolella hanke jatkaa tutkimukseni rahoittamista, olen asiasta todella iloinen ja kiitollinen! Ohessa olevat kuvat ovat tutkimukseen sisältyvästä Lajienvälisiä kohtaamisia -videoesseestä, jonka tein yhdessä Matilda Aaltosen kanssa Todellisuuden tutkimuskeskuksen tuotantona osana Voiko eläintä kertoa -hanketta.